SharePoint-brändäys muutoksessa

SharePoint-brändäys muutoksessa

Ei siitä ole kauankaan, kun oli aivan normaalia tehdä SharePoint-intraa varten erillinen UI-sovelluspaketti, joka sisälsi yhden tai useamman perustyylisivun (Master Page), tyylitiedostoja, kuvia, javascriptiä ja mitä nyt kaikkea. Paketti pullautettiin palvelimeen, ominaisuus aktivoitiin ja avot! Intranet sai kustomoidun ulkoasunsa ja toiminnallisuutensa. Miten näppärää ja mukavasti keskitettyä ja automaattista. Harmi vaan, että pienikin UI-korjaus, vaikkapa vain yhden tyylisäännön lisäys tai muutos, vaati koko paketin päivityksen.

Eikä siitä ole kauankaan, kun sellaisen intranet-ratkaisun viimeksi toteutin. Tänä päivänä ne alkavat kuitenkin olla enempi poikkeus kuin sääntö. Mikä on muuttunut?

Yksi oleellinen asia on Office 365. Pilvi valtaa alaa, eikä salli edes moisia massiivisia ratkaisuja. Hiekkalaatikkosovelluspaketit ovat yhä mahdollisuus, vaikkakaan eivät Microsoftin mukaan enää kehittyvää tekniikkaa – kerran se jo julistettiin deprakoiduksi, mutta aika nopeasti joutuivat sen lausunnon pyörtämään. Sovellukset – appit – ja vaihtoehtoiset tavat tehdä asiat (powershell, Azure-powered toiminnallisuudet ym.) ovat moderni, joustava ja ennen kaikkea SharePoint-sivustoista itsestään irrallinen tapa tehdä toteutuksia SharePointin ”päälle”.

Ehkä voisi sanoa, että kaikki muu onkin sitten pilven lieveilmiötä. Samalla kun moni yritys siirtyy SharePoint Onlineen ja Microsoft kehittää palveluitaan pilvi edellä on vain luonnollista että toimintatavat mukautuvat muutokseen. Keveä tuunaus raskaan – ja ennen muuta raskaasti päivitettävän – sovelluskehityksen sijaan houkuttelee, niin UI- kuin muidenkin räätälöintien osalta.

Aikoinaan, kun SharePoint 2010 tuli ulos ja yritys toisensa perään migroi vanhan 2007-ympäristön uuteen ja ehompaan varsin nopeassa tahdissa, puhuttiin mahdollisimman vähästä räätälöinnistä ja OOB-palikoiden käytöstä. Tämä toteutui silloisen ajanhengen mukaisesti paketoimalla tarvitut ulkoasu- ja muut palikat sovelluspaketeiksi jotka on ”helppo” poistaa tarvittaessa käytöstä. SharePointia ei enää koodattu uusiksi, vaan ratkaisut pyrittiin luomaan ikään kuin kerroksittain siihen päälle, koskematta alkuperäiseen.

Sitten tuli SharePoint 2013. Sen kanssa tie oli vielä jonkin aikaa vanha tuttu, mentiin samalla idealla kuin 2010:n kanssa kunnes Online tuli ja alkoi muuttaa ja muovata ajatusmalleja kohti kevyttä faceliftiä, appeja, SharePointista ulkoistettuja palveluista ym. Nyt aletaan ulkoasumuokkausten osalta olla tilanteessa, jossa lähtökohtana on teema ja tyylitiedosto, ehkä vähän javascriptiäkin.

Väriteema on varsin helppo luoda yrityksen omista väreistä. Sillä pääsee jo pitkälle – yrityksen värit saadaan niin yläpalkkiin kuin linkkeihin ja korostusväreihin jne. aika pienellä vaivalla. Fontti-skeemalla saadaan vielä yrityksen omat fontitkin käyttöön – ihan vaikka ne erikoisfontitkin tarvittaessa. Sivuelementtien sijoitteluun ja erityisiin taustoihin tai muotoiluihin teema ei ota kantaa. Siihen tarvitaan se tyylitiedosto.

Tänä päivänä SharePointin oletusperustyylisivut Oslo ja Seattle on pääsääntöisesti rakennettu div-elementeillä, mikä sallii entiseen verrattuna melko joustavan muokkaamisen ihan CSS-tyylien keinoin. Useimmiten silmätikkuina ovat sivun otsikko, hakuruutu ja päänavigaatio. Niitä voi liikutella rajallisesti, mutta voi kuitenkin.

2016-03-08_14-07-48

Teemat ja tyylitiedosto saadaan helposti käyttöön ihan SharePointin sivustokokoelman käyttöliittymässä ja ne periytyvät kauniisti julkaisusivustoilla tai työryhmäsivustoilla joissa on julkaisuominaisuudet käytössä. Vähän enemmän työtä ne vaativat, kun julkaisuomainaisuudet eivät ole käytössä. Käytännössä tarkoittaa lähinnä ylemmältä tasolta periyttämistä aina kun on uusi sivusto luotu.

Oman haasteensa yhtälöön tuo javascript. Javascriptin upottaminen sivustokokoelmaan globaalisti onnistuu poweshell-komennolla, mutta se pitäisi ajaa uusille sivustoillekin aina kun sellainen on luotu. Yksittäisillä sivuilla javascript yleensä upotetaan Script Editor Web Partiin, mutta globaali toteutus tehdään usein säätämälllä oletus-masteria sen javascript-linkin verran. Vähän harmaalla alueella silloin mennään.

Lisätään soppaan vielä responsiivisuus. SharePoint Online tarjoilee mobiililaitteille mahdollisuuden käyttää mobiilinäkymää tai desktop-näkymää. Mobiilinäkymä on lista-orientoitunut näkymä, joka toimii esim. työtilojen käytössä hyvin, niiden ollessa lista- ja data-orientoitunutta muutenkin. Intranet-sivuja pitäisi kuitenkin voida lukea puhelimella siinä missä läppärilläkin.

Responsiivinen SharePoint on yhä edelleen vähän sellainen kuka sen mitenkin tekee. Joku implementoi bootstrapin (raskas versio), joku käyttää codeplexistä löytyvää responsiivisen SharePointin valmista toteutusta (aika raskas sekin) – kumpikin edellä mainituista vaatii muutoksia mastereihin ja muihin. Yksiselitteistä parasta mahdollista tapaa tehdä se ei oikein ole ja se tuottaa aina enemmän kustannuksia kuin perus-ulkoasurukkaus.

Kuitenkin kun ulkoasumuokkauksen kustannukset tippuvat itsessään huikeasti siirryttäessä tähän kevyempään teema+css(+javascript) -malliin, on ihan perusteltua panostaa responsiivisuuteen ja mobiiliystävällisyyteen. Onhan se päivän trendi muutenkin – ja SP Online oikein kannustaakin siihen suuntaan!



Sanna on pitkän linjan IT-ammattilainen, joka on matkan varrella ehtinyt vähän kaikenlaista määrittelyistä ja asennuksista käyttökoulutusten kautta koodaukseen ja bugien metsästämiseen. Sanna on web UI -tyyppi, joka vääntelee CSS:n mutkalle ja työntää välillä vähän JavaScriptiäkin väliin. Ensisijaisesti tietenkin SharePoint-ympäristöissä, mutta ei sillä alustalla niin väliä.

1Comment